|
Tänä viikonloppuna Eurooppa äänestää itselleen uuden parlamentin. Maailman toiseksi suurimmissa vaaleissa on jaossa ilmastopoliittista valtaa. Pitkästä aikaa vaikuttaa siltä, että moni kokee eurovaaleissa äänestämisen tärkeäksi. Suomessa 21 prosenttia äänesti ennakkoon, kun vuoden 2014 vaaleissa lukema oli 17 prosenttia.
Viime vaaleissa Suomen äänestysprosentti oli 39,1. Viimeksi nuorten äänestysprosentti oli 10, yksi Euroopan alhaisimmista, mutta tänä vuonna jopa 67 prosentin nuorista odotetaan äänestävän.
Ilmasto on noussut yhdeksi suurimmista vaaliteemoista. Näin ei todellakaan ollut viisi vuotta sitten. Viimeisimpien Eurobarometri-tutkimusten mukaan ilmastonmuutos huolestuttaa eurooppalaisia enemmän kuin terrorismi. Vaaliennusteiden mukaan kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ajavat puolueet ovat lisäämässä paikkojaan EU:n parlamentissa ainakin Alankomaissa, Belgiassa, Puolassa, Saksassa ja Suomessa.
Tänään julkaistussa jutussamme toimittajat Markus Mäki ja Erkki Mervaala analysoivat, millaista ilmastopolitiikkaa EU:ssa tehdään, miten sitä tulisi muuttaa, ja miten eurovaalien tulos vaikuttaa Euroopan ilmastoratkaisujen tulevaisuuteen. Lue juttu täältä.
Kun keväällä Suomen eduskuntavaaleista tuli ilmastovaalit, jotkut epäilivät, ettei viiden miljoonan asukkaan Suomella ole merkitystä maailman ilmastopolitiikassa. 500 miljoonan asukkaan Euroopan unionia ei voi väittää merkityksettömäksi.
Äänestä.
|
